Kuvaus: Hiihtäjät 1930-luvulla Lavansaaressa. Huomaa muodinmukaisiset asusteet, pitkät sauvat ja mäystinsiteet. Hiihtäjät Jussin Villen Elvi, Tavun-Roopen Anni ja kauppiaan Pärtyn Helmi. Kuva: Helmi Talsin jäämistöstä

Kuvaus: Lavansaaren opettajat vasemmalta: Elna Peri, Saara Borgman ja Maija Aalto. Kuva Wille Suomalaisen

Kuvaus: Mullin nanna, Ranta-Aaton äiti ja Esan Eevertin äiti, kaikki Juho Juhonpoika Piensohon tyttäriä. Kuva Helmi Talsin jäämistöstä

Kuvaus: Maria ja Jeremias Rantala (ent. Rillukka). Jeremiasta (s. 1858, k. 1921) sanottiin Näykin Jemmoksi isänsä Jeremias Näykin mukaan. Marian (s. 1861, k. 1942) vanhemmat olivat Johannes ja Vappu Piispa. Heillä oli seitsemän lasta, joista yksi kuoli pienenä. Jeremiaan sukunimi oli siis alkuaan Näykki, mutta hän otti Rillukka-nimen Pohjakylässä asumansa tilan mukaan. 1900-luvun puolella hän muutti oman ja perheensä nimen Rillukasta Rantalaksi. Jeremias toimi saaressa talollisena, laivurina ja laivan isäntänä. Hän kuului mm. saaren kansakoulun johtokuntaan. Kuva Mirjam Rantalan

Kuvaus: Tahvo Piispan perhe v. 1923 kotinsa pihalla Lavansaaren Lounatkylässä. Vasemmalta ensin Elli, Tahvo ja Roosa. Roosan sylissä Vieno, sitten Aimo, Tahvon äiti Beatta, Kaarlo ja Viljo.

Kuvaus: Artturi Tuomaanpoika Mulli (s.1892, hukkui 1929) avioitui 1.11.1914 Anna Pärtyntytär Kääriän (s. 1896, k. 1969) kanssa. Artturi tuli kotivävyksi Lounatkylässä olevaan Annan kotiin. Annan isä Pärtty Aataminpoika Kääriä oli kuollut v. 1908 ja Anna asui avioon mennessään leskeksi jääneen äitinsä, Beata os. Tolsan, kanssa. Annan ja Artturin esikoinen Aulis Pärttyli syntyi 4.12.1915 ja kuoli 11.8.1919 tulirokkoon. Artturista tuli myöhemmin talollinen tälle Rauhala -nimiselle tilalle. Perheeseen syntyivät esikoisen jälkeen lapset Selja 1917, Helmi 1918, Aulis 1920, Aalto 1924, Elma 1926 ja Erkki 1929. Erkin ollessa vasta muutaman kuukauden ikäinen hukkui isä-Artturi. Evakkoon lähdön jälkeen Annan perhe ja Beata-mummo asettuivat asumaan Helsinkiin. Anna, Aulis, Aalto, Elma ja Erkki ottivat sukunimekseen Merjankari v. 1944. Kuva Anna Merjankarin jäämistöstä

Kuvaus: Kalastajaseuran katolta otettu kuva. Oikealta, kuvan keskiosasta tulee tie Lounatkylästä ja se jatkuu suoraan Lounat-Kappallahdelle. Alhaalta etuoikealta tulee tie Mustaniemen ja urheilukentän suunnalta. Teitä pitkin kuljettiin jalan ja polkupyörillä. Karjaa kuljetettiin kesäisin saaren sisäosien ja Suisaaren laitumille ja myös puutavaraa kuljetettiin teitä pitkin kyliin. Lavansaaressa ei ennen evakkoon lähtemistä ehtinyt olla montaa moottoriajoneuvoa. Juuso Ketolalla oli kuorma-auto n. vuodesta 1937 ja merivartijat kulkivat sivuvaunullisella moottoripyörällä. Kuvan oikeassa laidassa näkyy vähän Aatolan Aaron taloa, takana Lounatkylää. Vasemmalla Aution, Kallensimon Matin, Kuninkaan ja Kuninkaan Roopen talot. Kauppiaan Pärtyn talon pääty pilkottaa takana. Kuva Jaakko Hintikka.

Kuvaus: Kuvassa oikealla Mullin Tommin talo, vasemmalla Isukan Villen talo. Kuva Helmi Talsin jäämistöstä

Kuvaus: Pohjakylä ja kirkon takana Klauksenkylä

Kuvaus: Vanha Viipurin lääni ennen talvisotaa. Suursaaren, Tytärsaaren, Lavansaaren ja Seiskarin asukkaat joutuivat lähtemään saarilta evakkoon lokakuussa 1939. Suuri osa heistä sijoittui Kotkaan ja sen ympäristöön. Evakkoon lähtövuonna Suursaaren henkikirjoilla oli 772 asukasta, Tytärsaaressa 436, Lavansaaressa 1089 ja Seiskarissa 688.