Kuvaus: "Rantakäräjät" Lavansaaren Antinrannassa. Suursataman rannalla laiturilla istuu saaren kätilö Helena Mellas ja moottoriveneen kannella Nelly tai Lilly Marttila. Poikien nimet eivät ole tiedossa. Taustalla vasemmalla Lankoorin niemeä ja oikealla takana Kukkoorin saari.

Kuvaus: Lavansaarelaisia kalastajia jäällä 1930-luvulla. Taustalla siirrettävä putka, jossa yövyttiin. Saarelaisten nuotta-apajat olivat niin kaukana Lavansaaresta, että kotona yöpyminen ei tullut kyseeseen. Sen takia otettiin käyttöön putkat, joiden pohjapinta-ala oli n. neljä tai kuusi neliömetriä. Suurimman osan tilasta täytti makuusija, "pola". Oviseinälle jäi ahdas rako, jossa oli kamina, "petska".Hevosia saaressa tarvittiin enimmäkseen vain talvikalastuksessa, joten useimmat niistä myytiin pois kesäksi. Näin vältyttiin niiden kesäruokinnalta. Talveksi hankittiin taas uudet hevoset. Kuva SKS/KRA

Kuvaus: Talvikalastusta Lavansaaren vesillä. Ennen Tarton rauhaa, v. 1920 lavansaarelaisten parhaat kalavedet sijaitsivat saaren etelä- ja lounaispuolisilla matalikoilla. Rauhan teossa nämä apajat jäivät Venäjän puolelle uuden rajalinjauksen takia. Tästä syystä saarelaiset joutuivat rakentamaan uudet nuotta-apajat pohjoisemmaksi. Tahvo Kajomeri (ent. Piispa) kertoi v. 1964 talvikalastuksesta seuraavaa: " Sitten kun Rosa (Tahvon nuorikko) oli viikon meillä (v. 1910), niin hän halusi mennä heidän kotikalastusmajaan kalastelemaan, sillä kova talvi kun tuli, niin ainahan sitä kalastusta harjoitettiin ahkerasti. Minä jouduin nuottahommiin. Apajat saa suurella työllä valmiiksi, sillä ryhmyinen jää tietti paljon työtä. Vurrin ympäri on jää hyvästi hakattava, että saa pyörittää ne ryhmyiset paikat pois, sillä ei nuotta kulje jään alla, jos se ottaa kiinni." kuva Helmi Talsin jäämistöstä

Kuvaus: Tuulen suojassa kala-apajalla. Jääkalassa avannolla tarkeni, kun viritti tuulen suojaksi varjon. Kuva Helmi Piispan

Kuvaus: Beatta Piispa, Matti Heikkola ja Mikko Mannonen (Kuninkaan Mikko) Peninsaaren rannassa. Peni kuuluu Lavansaaren saariryhmään ja se sijaitsee pääsaaresta n. 8 km itään. Paitsi kalaa, käytiin Penissä poimimassa metsämarjoja. Beatta-nanna vei usein lapsia marjaan varpapurjeella varustetulla soutuveneellään. Lasten vanhemmat olivat turvallisella mielellä, kun Beatta oli lasten mukana. Beatta oli Tahvo Piispan/Kajomeren äiti ja hän eli vv. 1848 - 1929.