Kuvaus: Lavansaarelaisen Pärtty Hietalan venekunta sai 1930-luvulla suuren kalansaaliin. Apuvoimia kutsuttiin "kallaa ruokkimaa" eli perkaamaan. Pauli Hietala on tunnistanut kuvasta ainakin isoisänsä Pärtty Hietalan (Sipi Suursohon poika), isoäitinsa Ida os. Mannosen sekä isänsä Heikki Hietalan.Kuva Kymenlaakson museon

Kuvaus: Beatta Piispa, Matti Heikkola ja Mikko Mannonen (Kuninkaan Mikko) Peninsaaren rannassa. Peni kuuluu Lavansaaren saariryhmään ja se sijaitsee pääsaaresta n. 8 km itään. Paitsi kalaa, käytiin Penissä poimimassa metsämarjoja. Beatta-nanna vei usein lapsia marjaan varpapurjeella varustetulla soutuveneellään. Lasten vanhemmat olivat turvallisella mielellä, kun Beatta oli lasten mukana. Beatta oli Tahvo Piispan/Kajomeren äiti ja hän eli vv. 1848 - 1929.

Kuvaus: Lavansaaren "sisävedestä", Suurjärvestä kalastettiin kotitarpeiksi. Tärkeimmät järvestä saadut kalat olivat hauki, ahven, särki, kiiski ja made. Vuonna 1930 järven pintaa laskettiin ja sen jälkeisenä talvena järvi jäätyi melkein pohjaan asti ja kalat kuolivat. Kalasto elpyi kuitenkin 1930-luvun lopulla. Suurjärven laskuojassa, Päkin ojassa, kalastettiin keväisin pienillä rysillä ahventa, madetta ja särkeä. Haukea ja madetta pyydettiin myös haukikoukuilla. Kuva Helmi Talsin jäämistöstä. Tekstilähde: Hamari, Korhonen, Miettinen, Talve; Suomenlahden ulkosaaret -kirja

Kuvaus: Viljo Kajomeren (ent. Piispa) kertomusta seikkailustaan USA:n Timminsin kaupungissa, Hudsonin lahden rannalla v. 1929 - 30: "Vuoden 1930 talvella suostuin kovien pakkasten vuoksi ehdotukseen siirtyä takaisin kaupunkiin suomalaisten omistaman seuratalon teknikoksi. Siinä sain asunnon, lämmön ja pienen palkankin odotellessa uutta laivapaikkaa merelle. Kun siellä oli käytettävissä kirjoituskone, niin kirjoittelin rooleja näyttelijöille, jotka esittivät seuratalon näyttämöllä suomalaisia näytelmiä - kopiokoneitahan ei silloin vielä ollut yleisessä käytössä. Osallistuin itsekin näyttelijänä moniin vanhoihin suomalaisiin näytelmiin. " Viljo oli myös puuhaamassa näyttämötoimintaa Lavansaaren Kalastajainseuran puitteisiin. Ensin, v. 1932 syksyllä harjoiteltiin jokin vaatimattomampi näyttämökapale. Kun se meni hyvin, alettiin harjoitella näytelmää Lemmin poika. Jalo Suursohon muistaman mukaan näytelmän pääosassa esiintyi Viljo itse. Kappale sai hyvän yleisömenestyksen Lavansaaressa ja sen halusivat saada nähdäkseen muidenkin ulkosaarten asukkaat. Keväällä 1933 esiinnyttiinkin Seiskarissa, mutta kesän tullessa ei Koivistolle ja Suursaareen muiden töiden painaessa päälle ehditty. Seuran talois saatiin näytelmällä hyvälle tolalle. Varusmiespalvelus katkaisi Viljon harrastuksen näyttelijänä. 1.12.1934 Viljo veti ylleen laivaston sinisen univormun Miina- ja vartiokomppaniassa kuuluttuaan sitä ennen vuoden ajan Koiviston suojeluskuntaan.

Kuvaus: Rykmentin murheenkryyni - näytelmän näyttelijät Kalastajainseuran talossa, Lounatkylässä. Valkolakkinen mies toisena vasemmalta on Tauno Harju. Kuva on Martti Harjun albumista. Kuva on vähän epätarkka, mutta jos tunnet muita kuvan henkilöitä, niin kertoisitko tuntemasi Anja Vihiselle esim. kotisivujen Ota yhteyttä sivun kautta.