Kuvaus: Myrsky nosti veden pintaa ja teki suuria tuhoja Lavansaaressa v. 1924. Nämä laivat myrsky heitti Norville, kannakselle, joka yhdistää Kierkoorin Pohjakylään ja erottaa talvi- ja kesäsatamat toisistaan. Vasemmanpuolisen laivan nimi oli Miira, siitä oikealle on kaksi kaljaasia. Helmi Talsi on kertonut "tuiman tuulen" olleen niin kovan että heidän talonsa (Kauppiaan Pärtyn talon) peltikatto lensi naapurin ikkunan alle. Mikään kuvan aluksista ei vaurioitunut pahemmin, mutta niiden saaminen takaisin omaan elementtiinsä oli työlästä. Kuva Vuokko Strömbergin jäämistöstä

Kuvaus: Kuva Lankoorilta 1920-luvulta, taustalla Antinranta ja mm. Tommilan talo. Lankoorin niemellä oli verkkovajoja ja kalansavustamoja. 1930-luvun lopulla sinne tehtiin kunnon tie ja niemen päähän Lavansaaren uusi kivilaituri, joka saatiin valmiiksi juuri ennen saaren luovutusta. Kuva Mirjam Rantalan.

Kuvaus: Tässä kirkon sisäkuvassa Daniel Bergmanin maalaama alttaritaulu näkyy tarkemmin. Kirkkolaivan eli votiivilaivan on veistänyt Juho Piensoho ja se koristaa nykyisin Kotkan Seurakuntataloa. Kirkkomaalari Anders Chiedin oli maalannut alttarin yläpuolelle auringon ja saarnatuolin kaiteeseen Kristuksen ja apostolien kuvat. Saarnatuolin yläpuolella oli suuri, koristeellinen kruunu ja katosta riippui kirkkolaivan lisäksi kynttelikkö. Kirkon esineistö evakuoitiin suurimmaksi osaksi Kotkaan, Kymenlaakson maakuntamuseoon. Kirkon suurempi kello on nykyään Ilomantsin Kivilahden rajaseutukirkossa ja pieni kello on Mussalon hautausmaalla, Kotkassa. Kuva Mirjam Rantala

Kuvaus: Lavansaaren rekisteröityyn kauppalaivastoon kuului enimmillään v. 1915 yhteensä 78 lavansaarelasten omistamaa suurta purjealusta; kaljaaseja ja kuunareita, sekä useita kymmeniä rekisteröimättömiä alla 20 rekisteritonnin jahteja. Kva on vuodelta 1914 ja siinä on osa Lavansaaren kauppalaivastoa.

Kuvaus: Kuunari Sampon kannella. Vasemmalla istuva piippusiuinen herra on laivan osakas, koivistolainen Emil Piispa. Sampo rakennettiin v. 1906 Vehkalahden Neuvottomassa August Suntion johdolla. Se tehtiin alun perin kaksimastoiseksi kaljaasiksi ja muutettiin v. 1923 kolmimastoiseksi kuunariksi. Sipi Suursoho toimi alkuun aluksen päällikkönä ja pääisäntänä 1/4 omistusosuudella. Muita omistajia olivat Anton Suursoho sekä Erik ja Emil Piispa.V. 1914 Erik Piispan osuus siirtyi Adolf Piispalle ja v. 1920 Anton Suursohon osuus Emil Piispalle. Kuva voi olla otettu 1920-luvun alussa, sillä v. 1924 laiva siirtyi uusille, koivistolaisille omistajille ja v. 1926 helsinkiläisille ja sipoolaisille. Kuva Jalo Suursohon albumista. Teksti Heikki Piispan kirjasta "Meri on meidän peltomme".