Merionmeidänpeltomme

Merionmeidänpeltomme

Lisätty: 5 Elokuu 2020

Kuvaus: Heikki Piispan kirja "Meri on meidän peltomme" kertoo Lavansaaresta ja sen merenkulusta talonpoikaispurjehduksen kukoistuskaudella. Kirjan kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja se on painettu v. 2003. Kirjan takakannen teksti kertoo: Lavansaaren kunta oli viime vuosisadan alussa tunnettu vilkkaasta talonpoikaispurjehduksestaan, ja saaren laivasto oli Suomen maalaiskuntien suurimpia. Siihen kuului lähes kahdeksankymmentä rekisteröityä purjelaivaa ja kymmeniä pienempiä purjealuksia. Kivien seilaus Pietariin, Riikaan ja Tallinnaan sekä Itämeren laajuinen rahtiliikenne työllisti purjehduskauden aikana saaren koko työkykyisen asujaimiston, niin miehet kuin naisetkin. Runsaan tuhannen asukkaan lavansaarelaista kylätaajamaa voidaan luonnehtia Suomen selväpiirteisimmäksi merenkulkuyhteisöksi 1900-luvun alussa. Saarella ei ollut viljelyksiä, vaan toimeentulon perustana oli meri ja merenkulku. Talvisin kalastettiin Suomenlahden jäälakeuksilla ja rakennettiin uusia kaljaaseja, sulan veden aikana seilattiin. Lavansaari on yksi niistä Suomenlahden ulkosaarista, jotka sodan jälkeen katosivat rautaesiripun taakse. Siitä lähtien se on ollut salaperäisyyden verhoama suljettu saari.

0 kommenttia

(kansiossa: Seuran myymät tuotteet kuvina)

Avainsanoja: Lavansaari, merenkulku, kauppalaivasto, kirja, tuotteet

Itäisensuomenlahdenvillitvuodet

Itäisensuomenlahdenvillitvuodet

Lisätty: 5 Elokuu 2020

Kuvaus: Heikki Piispan kirja " Lavansaari - Itäisen Suomenlahden villit vuodet" kertoo lavansaarelaisten elämästä ja oloista kahden maailmansodan välisenä aikana. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja se on painettu v. 2013. Kirjan takakannen teksti kertoo: Unohtuneen ulkosaaren kohtalonvuodet Lavansaari on nykyään lähes autio ulkosaari itäisellä Suomenlahdella. Venäjälle kuuluvaan saareen ei ole kulkuyhteyttä, eikä sitä löydy purjehtijoiden oppaista. Tässä teoksessa saaren värikäs historia aukeaa arkistomateriaalien ja saarelaisten muistojen kautta. Tapahtumat sijoittuvat sotienvälisiin kuohuviin vuosikymmeniin. Venäjän vallankumous oli katkaissut saarelaisille tärkeät kauppayhteydet Pietariin, mutta tilapäistä elantoa toi kieltolain aiheuttama alkoholin salakuljetus. Turvattomuutta loivat myös Neuvostoliiton uudet aluevesirajat, joiden väitetyistä loukkauksista saarelaiset saattoivat joutua Leningradiin asti kuulusteluihin. Talvisodan alla Neuvostoliitto esitti Suomelle sotilaallisia vaatimuksia ulkosaarista, ja väestö evakuoitiin. Vielä lähdön hetkellä moni uskoi pikaiseen paluuseen, mutta sitä ei koskaan tullut.

0 kommenttia

(kansiossa: Seuran myymät tuotteet kuvina)

Avainsanoja: Lavansaari, sota, evakko, kirja, tuotteet

Suomenlahdenulkosaaret

Suomenlahdenulkosaaret

Lisätty: 3 Elokuu 2020

Kuvaus: Risto Hamarin, Martti Korhosen, Timo Miettisen ja Ilmar Talven kirja " Suomenlahden ulkosaaret - Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari" kertoo näiden ulkosaarten historiasta, kansasta ja kulttuurista. Kirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja se on painettu v. 1996. Kirjan takakannen teksti kertoo: Tätä menetettyä maailmaa ei ole paljon tutkittu. Suomenlahden ulkosaaret on ensimmäinen teos saarten historiasta, kansasta ja kulttuurista. Risto Hamari hahmottaa saarten luonnonhistorian, fyysisen ympäristön kehitystä ja kertoo saarten harvinaislaatuisesta, vaihtelevasta luonnosta, Timo Miettinen tutkii saarten esihistoriaa, ihmisen varhaisinta vaihetta arkeologisten löytöjen kautta ja Martti Korhonen luo katsauksen saarten historiallisen ajan vaiheisiin monien valtioiden välissä. Ilmar Talve kuvaa laajasti ja monipuolisesti saarten omintakeista kansankulttuuria, alkuperäisväestön tapoja, elinkeinoja ja sosiaalista elämää.

0 kommenttia

(kansiossa: Seuran myymät tuotteet kuvina)

Avainsanoja: Lavansaari, Seiskari, Suursaari, Tytärsaari, kirja, tuotteet

Taistelusuomenlahdenulkosaarista

Taistelusuomenlahdenulkosaarista

Lisätty: 5 Elokuu 2020

Kuvaus: Antero Uiton ja Carl-Fredrik Geustin kirja " Taistelu Suomenlahden ulkosaarista" kertoo Suomenlahden ulkosaarten vaiheista ajanjaksolta, joka alkaa ennen Suomen itsenäisyyttä jatkuen sisällissodan ja rauhan vuosien kautta talvi- ja jatkosotaan sekä välirauhaan saakka. Kirjan on kustantanut Docendo Oy ja se on painettu v. 2016. Kirjan takakannen teksti kertoo mm.: Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari ja Seiskari Suomenlahden itäosassa tuntuivat sata vuotta sitten lähes tavoittamattomilta. Kaupankäynti suuntautui pääosin Pietariin, Riikaan ja Tallinnaan. Venäjän vallankumous, Suomen sisällissota ja Tarton rauhan meriraja katkaisivat saarelaisille tärkeät kalastusvedet ja kauppayhteydet. 1920-luvun lopulla saaret alkoivat kehittyä suomalaisiksi matkailukohteiksi ja elämä elpyä. Kahdenkymmenen vuoden ajan niillä elettiin rauhassa. Kun Talvisota alkoi, neuvostojoukkojen oli helppo vallata saaret, joilta suomalaiset olivat poistuneet. Neuvostoliitto menetti Suursaaren maaliskuussa 1942, mutta koko jatkosodan ajan se miehitti Lavansaarta. Sotavuosina taisteluja käytiin muun muassa Tytärsaaresta ja Somerista.

0 kommenttia

(kansiossa: Seuran myymät tuotteet kuvina)

Avainsanoja: Lavansaari, Suursaari, Tytärsaari, Seiskari, sota, taistelu, kirja, tuotteet

Vähävarjooverkostaki

Vähävarjooverkostaki

Lisätty: 5 Elokuu 2020

Kuvaus: Pirkko Talsin kirja "Vähä varjoo verkostaki" kertoo jälkipolville ja muille asiasta kiinnostuneille vanhoista lavansaarelaisista tavoista, ihmisten elämänkulusta, käsitöistä ja pukeutumisesta. Kirjan toiseen osaan on koottu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran digitoimia, Lavansaarelta tallennettuja Suomen Kansan Vanhoja Runoja ja loitsuja. Kirjan on julkaissut Lavansaari-seura ry. ja se on painettu seuran 100-vuotisjuhliin v. 2013. Kirjan takakannen teksti kertoo Pirkko Talsin sanoin mm.: Tämä kirja on tehty äitini, Helmi Talsin, o.s. Kääriä, kunniaksi. Hän tiesi vanhoista tavoista ja asioista hyvin paljon ja opetti ne myös lapsilleen. Virpominen, variksen vesi, Martin hupsuttelu, auringontanssi, sateenkarkotusloitsu ja muut olivat hänen elämäänsä, osin loppuun asti. Lavansaaren kansallispuku oli hänelle tärkeä ja hän valmisti itse yhteensä seitsemän pukua alusta lähtien. Hän kutoi ympärikkökankaat, ompeli yliset ja kutoi vironvyöt kaikkiin pukuihin. Tavallisen laulamisen ohella runonlaulu kiinnosti häntä, olihan hänellä esikuvana setännaine Anna Pietta Kääriä. Äiti lauloi aina kotona ollessaan ja työtä tehdessään. Hän kertoi Lavansaaren asioista niin usein, että ne syöpyivät mieleen.

0 kommenttia

(kansiossa: Seuran myymät tuotteet kuvina)

Avainsanoja: Lavansaari, tavat, perinne, loru, loitsu, kirja, tuotteet