Kuvaus: Tommilan talo rakennettiin 1800-luvulla nimismiesten virkataloksi, jota käyttivät saaren kolme ensimmäistä nimismiestä. Suursaarelainen kauppias Kristian Tommila perusti erääseen sen pieneen huoneeseen saaren ensimmäisen kaupan, ja Tommilan maakauppa oli merkitty kaupparekisteriin jo v. 1866. Tämä sekatavarakauppa toimi talossa 1900-luvun alkuvuosiin saakka ja kauppias Kristian Tommilan v. 1890 tapahtuneen hukkumisen jälkeen hänen vaimonsa otti toiminimen haltuunsa. Tämän jälkeen talossa toimi mm. kalanjalostustehdas, kesävieraitten ruokala ja kutomo. Saaren viimeinen osuuskaupan hoitaja asui myös tässä talossa. Saaren luovuttamisen jälkeen rakennus on ollut venäläisten käytössä ja sitä on jonkun verran laajennettu. Venäläisaikana talossa on ilmeisesti toiminut ainakin sähkövoimala. Kuva Helmi Talsin jäämistöstä.

Kuvaus: Maria ja Jeremias Rantala (ent. Rillukka). Jeremiasta (s. 1858, k. 1921) sanottiin Näykin Jemmoksi isänsä Jeremias Näykin mukaan. Marian (s. 1861, k. 1942) vanhemmat olivat Johannes ja Vappu Piispa. Heillä oli seitsemän lasta, joista yksi kuoli pienenä. Jeremiaan sukunimi oli siis alkuaan Näykki, mutta hän otti Rillukka-nimen Pohjakylässä asumansa tilan mukaan. 1900-luvun puolella hän muutti oman ja perheensä nimen Rillukasta Rantalaksi. Jeremias toimi saaressa talollisena, laivurina ja laivan isäntänä. Hän kuului mm. saaren kansakoulun johtokuntaan. Kuva Mirjam Rantalan

Kuvaus: Elli (Tahvontytär) Toivola lastensa Kalevin ja Helin kanssa Tahvo Piispan pihamaalla. Takana seinän vieressä Rauha Suursoho (Sipi-sedän Rauha).

Kuvaus: Artturi Tuomaanpoika Mulli (s.1892, hukkui 1929) avioitui 1.11.1914 Anna Pärtyntytär Kääriän (s. 1896, k. 1969) kanssa. Artturi tuli kotivävyksi Lounatkylässä olevaan Annan kotiin. Annan isä Pärtty Aataminpoika Kääriä oli kuollut v. 1908 ja Anna asui avioon mennessään leskeksi jääneen äitinsä, Beata os. Tolsan, kanssa. Annan ja Artturin esikoinen Aulis Pärttyli syntyi 4.12.1915 ja kuoli 11.8.1919 tulirokkoon. Artturista tuli myöhemmin talollinen tälle Rauhala -nimiselle tilalle. Perheeseen syntyivät esikoisen jälkeen lapset Selja 1917, Helmi 1918, Aulis 1920, Aalto 1924, Elma 1926 ja Erkki 1929. Erkin ollessa vasta muutaman kuukauden ikäinen hukkui isä-Artturi. Evakkoon lähdön jälkeen Annan perhe ja Beata-mummo asettuivat asumaan Helsinkiin. Anna, Aulis, Aalto, Elma ja Erkki ottivat sukunimekseen Merjankari v. 1944. Kuva Anna Merjankarin jäämistöstä

Kuvaus: Lavansaaren suursatamaa illan hämyssä. "Niinpä aikana, jolloin purjelaivojen aikakausi oli yleensä jo mailleen menossa, nousi talopoikaispurjehdus itäisellä Suomenlahdella viimeiseen kukoistukseensa. Oli sitten paljolti Lavansaaren maantieteellisen sijainnin ja hyvän talvisataman ansiota, että ulkosaarista juuri Lavansaarella merenkulku sai niin huomattavat mittasuhteet. Vain Lavansaarella oli riittävän suuri ja turvallinen satama, jossa suurikin kaljaasilaivasto sai suojaa talvimyrskyiltä ja liikkuvilta ahtojääröykkiöiltä." Heikki Piispa kirjassa "Meri on meidän peltomme" Kuva Jaakko Hintikan